17.12.2014

Oivalluksia ja pään sisäistä elämää.

Kyllä te vaan ootte mahtavia. Arvonta postauksen kommentit sai kylmät väreet iholleni -jälleen kerran! En oo kaikkiin kerinnyt vielä vastaamaan, mutta jokaisen olen lukenut läpi ja pyöritellyt silmiäni, että ansaitsenko oikeasti kaikki ne kehut? En tiedä miten tulkitsitte postauksen hyväksymisestä, mutta tosi hienoja kommentteja laitoitte jokainen ja sain niistä jopa itselleni hyvin paljon. Sen saa tulkita niin, kuin itseltä parhaalta tuntuu ja tekstin tarkoitus oli herätellä ajatuksia erilaisuudesta ja hyväksymisestä. Mitä se pitääkään sisällään? Jokainen tietää sen omalla kohdalla parhaiten, eikö?

Kirjoitinkin, että mihin mä joutusinkaan ilman blogia ja sitä kautta tulevaa vuorovaikutusta. Siellä ruudun toisella puolen kun on niin mahtavia ihmisiä joilla jokaisella on oma tarinansa. Niin myös minulla. Ihan parasta jos pystyn teksteilläni herättelemään teitäkin pohdiskelemaan ja teidän kommettien jälkeen rupean itsekkin ajattelemaan asioita uudella tavalla.

DSC_5725 DSC_5149

Lähiviikkoina ja kuukausina on tapahtunut kaikenlaista kivaa, joista en blogin puolella kauheesti teille kertoile, vaikka toivottekin paljon meidän kuulumisia. Blogi illoista tietenkin tulee tehtyä aina postauksia, mutta siitä minun omasta henkilökohtaisesta puolesta kerron hyvin vähän ja teen tämän ihan tietoisesti. Miksi? Koska haluan varjella sitä omaa yksityisyyttä edes vähän. Rakkaita ihmisiä ja läheisiäni. Välillä mun pää tosiaan tuntuu sellaiselta, niinkuin siellä olevat ajatukset haluaisi purkautua jonnekkin, joten mikäs sen parempi paikka, kuin oma blogi.

Yleensä parhain hetki kirjoittaa ajatuksia blogiin on silloin, kun on hiljaista. Hiljaisuudessa kuulen oikeasti ne omat mietteet ja mieli rauhoittaa muutenkin. Usein kuitenkin kirjottelen näitä tekstejä sillon, kun rakkain pikku paapero on jo peiton alla, tai edeks puoleksi siellä. Toinen mokoma röhnöttää sohvalla ja taustalta kuuluu telkkarin hälyä. Välillä sitä oikeen itekki havahtuu kuinka paljon noita ihmisiä rakastaa. Tai kuinka paljon rakastan elämää ja kaikkee sitä mitä siihen kuuluu. Haluan ihastua siihen joka päivä uudelleen. Saada nekin ihastumaan jotka empivät.

DSC_5152

Tänään mietin omaa elämää ja sitä millon musta tuli tämmönen ja oonko ollut samanlainen jo kauan, vai vasta vähän aikaa? Telkkarin ääni muistuttaa kuinka mä itkin sen ääressä katsoen Arman ja viimeinen ristiretki ohjelmaa ja mietin miten hyvin minun, mun perheen ja kaikkien läheisten asiat loppujen lopuksi on. Maailmalla kamppaillaan ravinnon eteen keräten oikeasti niitä pulloja, kun minä taas oon viittiny jopa vitsailla kyseisellä asialla.

Maailmalla ja täällä koti Suomessakin tapahtuu koko ajan asioita, jotka saisivat jäädä tapahtumatta ja se kontrasti on aika suuri, kun vertaa minkälaisista asioista me ihmiset jaksetaan marista. Me maristaan, vaikka kaikki olisi hyvin ja jos ei löydy juttua mistä valittaa, niin semmonen sitten keksitään. Meillä ei oo mitään hätää. Onko mullakaan koskaan ollut, jos saa verrata? Tuskin.

_DSC5641

Tällä hetkellä minut on valannut ääretön kiitollisuuden tunne, mutten osaa erottaa mitään tiettyä asiaa tai tapahtumaa miksi koen niin.  Oikeastaan kaikki tuntuu olevan hyvin ilman mitään sen suurempaa mullistusta, vaikka sekaan mahtuu niitä huonojakin päiviä niin yleisesti ottaen mulla on tosi hyvä olla. Ennen kaikkea musta tuntuu, että olen vihdoin oppinut tuntemaan itseni paremmin. Heh, eihän siihen mennytkään kuin 27 vuotta. Tuntuu, että oon samaan aikaan herkkä, tunteellinen omaitseni, mutta samalla myös vahva. Joidenkin asioiden oivaltaminen on oikeen sytyttänyt valon mun elämään ja näen kaiken selvemmin. Eikä mun tarvii hävetä asioita, jotka on sattunut tai tapahtunut minusta riippumattomista syistä. Tai edes niitä omista hölmöilyistä tai virheistä. Kaikkihan niitä tekee ja sitä paitsi niistä oppii. Siksi olis niin ihana jakaa näitä fiiliksiä vähän muillekkin. Niille jotka etsii vielä tätä tunnetta. Tunne, joka antaa levollisuutta. Tunne, joka antaa tälle kaikelle olemassa olevalle merkityksen. Toiseksi on ollut mahtava huomata siellä ruudun toisella puolella samanhenkisiä ihmisiä, jotka ovat oivaltaneet herkkyyden olevan jopa positiivinen asia, joka on yksi ominaisuus muiden joukossa.

Tämän tekstin tarkotus ei ollut hehkuttaa sitä omaa onnea tai kuulostaa mitenkään yli imelältä, vaan oikeastaan kertoa teille yhdestä asiasta joka on tehnyt kaikesta jotenkin helpompaa. Oon nimittäin hyväksynyt myös oman vajaavaisuuden tiettyihin asioihin ja tajunnut, ettei tarvii olla aina oikeassa ja ymmärtää välttis ihan kaikkea. Tai voi toki ymmärtää, mutta kaikkea ei silti tarvii hyväksyä. Ihminen on loppujen lopuksi keskeneräinen koko ajan.

DSC_4356

Oon jauhanu tästä ymmärryksestä jo monet postaukset, mutta peräänkuulutan tämän asian puolesta siksi, kun monien asioiden ymmärtäminen antaa oikeasti rauhan. Enkä tarkoita tällä, että kaikki ikävät jutut, muiden teot, kiusaamiset, väkivallat sun muut pitäs yrittää väkisin ymmärtää, mutta joissain tapauksissa se helpottaa.Yksi tärkeä asia mielestäni on myös se, että oppii tuntemaan itsensä. Näin ollen kukaan ei voi koskaan sanoa meille mitään semmosta itsestämme mitä me ei jo valmiiksi tiedetty. Ja älkää koskaan jättäkö tekemättä jotain hyvältä tuntuvaa asiaa muiden mielipiteitä peläten. Muiden hyväksyntää ei tarvii hakemalla hakea kelvatakseen ja se on parasta ymmärtäväisyyttä itseä kohtaan. Tajuta, että kelpaa muutenkin. Nyt jälleen avasin tätä mun päänsisäistä elämää, joten kiitos rakas blogini, kun kuuntelit.

Ajatuksia? Fiiliksiä tekstistä? Mikä on teidän paras oivallus? 

ps. vielä on huomiseen asti aikaa osallistua arvontaan!

41 kommenttia :

  1. Ihan kuin olis omaa tekstiä lukenut! Just tänään pyörittelin yhtä tekstiä ja lopulta hylkäsin sen koska se ois ollu yli-imelää samojen asioiden hehkuttamista mitä oon hehkuttanut tähänkin asti, kun kaikki on todellakin pohjimmiltaan niin hyvin. Pieniä kolhuja mahtuu kaikkien elämään, ja mikäpä vanha talo ei joskus kaipaisi pientä korjausta, mutta en vaihtais elämääni yhtään mihinkään enkä minkään muunlaiseen elämään. Näin on hyvä, ja tunnen juuri sitä syvääkin syvempää kiitollisuutta.

    Mulla on hyvin samanlaiia oivalluksia, paras ehkä kuitenkin se, että vaikka joku ajattelis musta pahaa, niin se on vaan jonkun muun ajatus, eikä voi vahingoittaa mua jos päätän niin. Voin silti pyrkiä kokoajan hyvään ja jatkaa niitä omia juttujani, joltain löytyy aina huonoa sanottavaa mutta se ei ole mun ongelma.

    Ihanaa loppuviikkoa sinulle Tania, olet helmi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kyllä paljon samanlaisia ajatuksia ja monesti just inspiroidun sun teksteistä tai aattelen, et ei vitsit noinhan mää itekki aattelen ja nyökyttelen tietsikan näytölle! :D Siis nimenomaan tuo, että osaa erottaa ne muiden puheet omista ajatuksista, tai ettei lähe muovaamaan minäkuvaa niiden mukaan..se on nimittäin vaarallista. Varsinki jos sieltä toisesta suunnasta huudellaan jotain pahansuopaista. Kiitollisuus on kyllä hyvä fiilis ja sun tekstien perusteella oot oivaltanut elämästä muitakin tärkeitä asioita! Kiitos kommentista!! <3 :) Sieki oot aika helmi :*

      Poista
  2. Voi miten ihania ajatuksia ja tärkeitä sellaisia Tania! <3 Ja siis mikä kaunotar! :) Oon ihan samaa mieltä siitä, että on tärkeää oppia tuntemaan itsensä! Oon hyvin kiitollinen, että oon oppinu tuntemaan itteäni paljon paremmin kuluneen vuoden aikana, kun on tapahtunut niin suuria asioita elämässä. Vaikka välillä tuntu, että tästä ei enää tuu mitään, niin oon kiitollinen, että koin ne kurjatkin jutut, sillä tunnen olevani tällä hetkellä vahvempi kuin koskaan ennen. Ja myös se, etten mieti mitä joku muu haluaa mun tekevän, vaan että teen omat päätökseni ja tiedän, etten ole yhtään huonompi kuin muut. :) Kiitos tästä blogista! <3 Se on herättänyt paljon tunteita ja ajatuksia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Vaikka välillä tuntu, että tästä ei enää tuu mitään, niin oon kiitollinen, että koin ne kurjatkin jutut, sillä tunnen olevani tällä hetkellä vahvempi kuin koskaan ennen." JUURI NÄIN!! Ne saa ja pitääkin kääntää vahvuudeksi. Tulee niin hvyä mieli kun saan kuulla jotain tämmöstä. Ihana saada myös noin mahtavaa palautetta blogistani!! Kiitos tuhannesti Emma!!! Oot mahtava! <3<3<3 *hali*

      Poista
  3. Tämä herätti taas sellaisia ajatuksia omasta blogista ja yksityisyydestä. Olen vähän kateellinen, että voit noin hyvin suojata kirjoituksissasi yksityisyytesi ilman, että persoonallisuutesi ja sitä kautta mielenkiintoisuus kärsivät. Itse olen valinnut vapaamman linjan kuitenkin, vaikka aika ajoin podenkin someahdistusta. Etenkin, kun blogissa on lapset mukana, sillä mammablogiksihan se sitten lopulta muodostui :)

    Täytyy sanoa, että koin juuri yhden parhaista oivalluksista, kun luin Jenayan kommentin! Paskanjauhantaa mahtuu tähän maailmaan, mutta itsellä on kuitenkin kädessä kortit joista valita antaako muiden nujertaa vai kasvaako itse vain entistä vahvemmaksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Maaria elä ole kateellinen, varmaan muistat kuinka paljon mäkin oon tuskaillut ja kirjotellut tuosta yksityisyydestä ja meni oikeesti kauan ennenku löysin sen oman tavan tähän hommaan. Sun blogi on ihana ja aivan hyvin voi silloin tällöin kertoilla myös siitä arjesta, mutten ite oikeen osaa. :D Jokainen tosiaan tekee blogista omannäköisen ja sellaisen mikä tuntuu hyvältä. Mammablogi sopii teille oikein hyvin ja osaat vieläpä niin hyvin kertoa ja pohdiskella niitä asioita.

      Ja mitä tuohon paskanjauhamiseen tulee, niin just tänään mietin tekeväni kirjotusta siitä, et mikä siitä tekee niin suosittua. Ite aattelen niin, ettei koskaan pitäs puhua kenestäkää mitään semmosta mitä ei vois kasvotustenkaan sanoa, tais itten jos oikeen tekee mieli jauhaa jostai ihmisestä niin kuvittelee hänet nurkan taakse kuuntelevaksi korvaksi ja miettii uudemman kerran. Apua ku mulla taas karkas tää kommentti, mutta ajatusriihi työskentelee näköjää jo seuraavaa aihetta varten :DDD Eli siis piti vastata, että se paskanjauhaminen kerto yleensä siitä toisesta osapuolesta enempi ku siitä kenestä jauhetaan :) Ihana kommentti Maaria, Kiitos kiitos kiitos!! :) <3

      Poista
    2. Voi kiitos Tania <3 Eiköhän se ajanmittaa hioudu, nimittäin blogiin liittyvät pohdinnat ja miten sitä juttua tekee :)

      Ei karannut yhtään, pitäähän sitä ajatushautomo olla koko ajan käynnissä ;) Olet ihan oikeassa, pitäisi itse osata asettua sen ihmisen asemaan ja miettiä kaksi tai kolmekin kertaa ennen kuin puhuu negatiivista. Enkä väitä että itse olisin millään lailla muita parempi tässä, paljon löytyy petrattavaa ja opittavaa!

      Poista
    3. Eipä kestä ihanuus! <3 Joo, en itekkää tarkottanu et puhdas pulmunen oisin kyseisen aiheen suhteen, mutta oon hoksannu senki, et mite helposti sitä lähtee mukaan jauhamaan, jos muutki jauhaa. Onneks nykysin osaan jättäytyä pois kyseisestä hommasta, tai ainaki yritän. :) Mut kuten sanoit, petrattavaa löytyy täältäkin!! Kiva ku kävit vielä kommentoimassa! <3

      Poista
  4. Hienoja ajatuksia. Susta hehkuu sellainen äidillinen ja empaattinen lämpö, vaikka oot vasta noin nuori. Mahtavaa kuulla, että sulla menee just nyt hyvin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanasti sanottu Veera! Mukavan myös kuulla, että pidät mua nuorena..teki kyllä hyvää kuulla tuo! :) KIITOS!! <3

      Poista
    2. Komppaan Veeraa ihan täysin!<3

      Poista
    3. Oi niinkö? Kiitos Anni! <3 :))

      Poista
    4. Mä yhdyn tähän ihan täysillä myös! :* Ja Tania sähän OOT nuori! Ja kaunis sellainen, niin sisältä kuin ulkoa ♥ Jouluhaleja!

      Poista
    5. Kiitos Pauliina! heh, äidillinen Tania :D Jouluhaleja myös sinne ihanuus! <3

      Poista
  5. Tämä todella on hyvänmielen blogi <3

    VastaaPoista
  6. Tämä teksti kolahti ja voisin täysin yhtyä ajatuksiisi! Olen tätä samaa asiaa pyöritellyt päässäni ja ajatellut kirjoittavani blogiin tästä aiheesta, mutta en osaa pukea tällaisia asioita samalla tavalla sanoiksi niinkuin sinä. <3 Juuri tuo "levollisuus" on sellainen sana, jota itsekin voisin käyttää nykyiseen elämäntilanteeseen. Kaikki mistä olen haaveillut ja ikinä unelmoinutkaan on tässä ja nyt ja on vaan niin onnellinen kaikesta, vaikka ei siitä omaa onnellisuutta halua liikaa hehkuttaa. Minusta tuntuu, että vasta tässä iässä on oikeasti oppinut tuntemaan itsensä ja tietää millainen on, sekä hyväksyy kaikki virheensä ja sen kaiken ymmärtämisen jälkeen saa sellainen sisäisen rauhan. En nyt tiedä oliko tää selitys mistään kotoisin mutta anyway :D Ja hienoa, että olet löytänyt tavan kirjoittaa blogia paljastamatta liikaa yksityisyydestäsi. Itse kirjoitan hieman vapaammin, mutta tietyn rajan olen vetänyt siihen mitä itsestäni ja elämästäni paljastan ja ehkä minulle on vielä isompi kynnys paljastaa omaa ajatusmaailmaa kuin arkea. Varsinkin kun tiedän että anoppini lukee minun blogia joka päivä :`D :`D hhe.

    VastaaPoista
  7. Niin ja tuo ensimmäinen kuva sinusta on aivan tajuton! Näyttäisimpä minäkin tuolta kun katson peiliin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi hienosti kirjoitettu kommentti ja mikäli et "muka" ois blogiin osannut tätä muotoilla, niin ainakin muotoilit sen tähän kommenttiin paremmin, kuin hyvin ja todellakin ymmärsin! :)) Ihana kuulla, että elät unelmaasi, oikeesti!! Susta kyllä näkee kilometrin päähän kuinka siellä on kaikki hyvin. Senkin neiti positiivisuus! <3 <3

      Tämä levollinen tunne antaa kyllä semmosen rauhan ja seesteisen olon. Toki mulla itellä on tulevaisuus vielä auki ja paljo on vielä haaveita toteuttamatta, mutta tämä elämäntilanne on yksi haave josta olen joskus unelmoinut..ja mihinpä tässä kiire :)

      heh ja tuohon yksityisyyteen, nii en tiiä sitte kumpi ois parempi...kertoa siitä henk koht arjesta joka ei välttämättä ois mikään salaisuus sinänsä vai sitte ne omien ajatusten julki tuominen..mene ja tiedä! :D Ja munki anoppi saattaa lukea tätä APUA!!! :`D Onneks mä nykysin vaa kirjotan enkä aattele hahah :D

      Poista
    2. ja tuohon toiseen kommenttiin siis näyttäsimpä minä sinulta ko katon peiliin!!!!!! <3 heh kiitos ihana!

      Poista
  8. Upeaa tekstiä jälleen, upealta naiselta! <3 Sinulla on mahtava taito saada ajatukset tekstiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oiii kiitos Olga ihanuus! <3 hei saiksää mun sähköpostin?? :))

      Poista
  9. Jumantsuikka mikä nainen! Aivan upee varsinkin tuo eka kuva.

    Taidan tulla salaa anastamaan teidän kissan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. heh elä vie meidän Sindi rouvaa! :D
      Ja kiitos Salla, oot niin ystävällinen :) <3

      Poista
  10. Oot kyllä ihan mahdottoman upea ihminen, osaat kirjottaa ja pohtia asioita tosi hyvin ja näitä tekstejä on oikeesti ihana lukea ja oma pääkin alkaa näitä miettimään!♥ Ihanaa viikkoa sulle!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et usko kuinka mun mieltä lämmitti tää sun kommentti! Hui että oikeesti! KIITOS!!! <3 <3 :`)

      Poista
    2. Ja mukavaa loppuviikkoa myös sinne! <3

      Poista
  11. Huh! Sä oot kyllä uskomattoman upea ilmestys! Niin kaunis <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, mikä kommentti!! Kiitos upeus! <3 :)

      Poista
  12. Sä kyllä osaat sitten kirjottaa, upea teksti taas jälleen kerran! :) Musta tuntuu, että varmana oot mun sielunsukulainen! :D Ite pohdiskelen kans just samanlaisia asioita ja välillä sitten tulee oivallettua elämästä kaikenlaisia pieniä suuria asioita, mitkä voi helpottaa oikeestikin elämää aika paljon, kun ne lopulta sitten ymmärtää. Ite en kylläkään jaksa pukea ajatuksiania teksteiksi, mutta ihana kun sinä pystyt. :) Oot upee <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana Johanna! <3 Muistan ku sanoin sulle siel blogi illassa, että meitä jokaista varten on suunnitelma ja sä olit samaa mieltä, aattelin et vauu en ookkaan yksin hullu hahah :D Eli sielunsiskoja ehdottomasti..toivottavasti ymmärsit mun mustan huumorin tosta hulluudesta:) Ittesä tutkiskelu silleen kohtuudella on kyllä hyvä juttu ja se on huippua miten koko ajan voi oppia uusia juttuja itestä ja muista. Luulin aikasemmin, et on tärkeetä tietää mitä haluaa tehdä isona" mut nyt tajuan, että vielä tärkeempää on oivaltaa mitä ei ainakaan halua tehdä. Meidänhän pitää selvästi rupatella näistä jutuista lisää viinilasillisella tai iliman! Sinäkin olet upea, kiitos kommentista! <3

      Poista
  13. ".Yksi tärkeä asia mielestäni on myös se, että oppii tuntemaan itsensä. Näin ollen kukaan ei voi koskaan sanoa meille mitään semmosta itsestämme mitä me ei jo valmiiksi tiedetty." Tää oli vaan niin mielettömän hyvin sanottu<3 Ja toi viimenen kuva susta, HUH Taniaaaaa ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla Emilia, että osu ja uppos! <3 KIITOS kaunis! <3

      Poista
  14. jotenkin näitä siun pohdintoja lukiessa tulee sellainen ihanan rauhallinen olo, että kaikkihan on oikeasti ihan hyvin ja itsensä hyväksyminen on todellakin tärkeää♥ täällä eletään vain kerran, joten miksei nauttisi siitä ajasta jonka jokainen täällä saa viettää? olet kyllä ihana ja VAU, todella kauniita nuo kuvat siusta Tania!♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanko tosi??? Voi mieletöntä, tämän takia mä bloggaan! Oot kyllä niin ihana ja ystävällinen Tuuli!! Kiitos paljon! <3 <3 <3 ja miljoona sydäntä lisää! <3

      Poista
  15. Hyvä kirjoitus ja kaunis tyyli tuossa mekkokuvassa.
    Joo sitä on aika vaikea aluksi ymmärtää miten huonosti asiat maailmalla on ja missä mittakaavassa köyhyys näkyy jo ihan tuolla etelä-Euroopassakin, itsellekin tuli aika toivoton olo kun olin Roomassa pidempään vuosi sitten ja kaduilla näkyi jos jonkunlaista koditonta kulkijaa :/ mutta niin, eihän sitä kukaan yksi ihminen voi maailmaa muuttaa niin silloin ei auta ns. kasata kaikkia maailman murheita omille hartioilleen, vaan eri maiden päättäjien ja muiden sellaisten pitäisi kyetä auttamaan noissa köyhyysongelmissa. Kivaa joulun odotusta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot kyllä ihan oikeassa, että heidän pitäs pyrkiä muuttamaan asioita jotka siihen voi edes vähän vaikuttaa. Tulee vaan välillä mietittyä tuommosia asioita vähän liikaakin, mutta eipä niihin tosiaan voi ite vaikuttaa oikeestaan millään lailla. Toivottavasti ihmiset osaa olla kiitollisia pienistäkin asioista. Kivaa joulua myös sinne Susanna ja mukava kun kommentoit. Sulta tulee niin hyviä kannanottoja <3<3

      Poista
  16. Ihanaa pohdiskelua ja ajatuksia! Kyllä itsekin huomaan usein märehtiväni sitä että kun asiat menee mukamas huonosti, mutta aina silloin on hyvä palauttaa mieleen ne elämän hyvät asiat.. Varsinkin on hyvä palauttaa mieleen ne tärkeät peruspilarit elämässä, joita pidetään itsestäänselvyytenä, mutta mitä jollakin toisella ei välttämättä ole! Olen kyllä itsekin herännyt ajatukseen, kuinka paljon lopulta omassa elämässäni on hyviä asioita ja kuinka kiitollinen niistä täytyy olla!♡ Aivan ihana postaus, tykkään niiiin paljon lukea näitä sun ajatuksia!♡ Ja mitenkä nämä aiheetkin sattuu niin ajankohtaisesti meikäläisen elämään! :)

    Ps. Tuo kissa taas vei mun sydämen♡♡ On se vaan niin suloinen! Rapsutuksia hälle♡ ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Maria miten ihania kommentteja sinä aina laitat! Mukava kuulla, että näihin pystyy samaistumaan ja aiheet on ajankohtaisia sinulle. Mua just vaikeina aikoina helpottaa aatella niitä hyviä puolia joka sitten taas lisää tyytyväisyyttä siihen nykyhetkeen. Hih, sindi on kyllä sulonen <3 Kiitos Maria paljon, antoi voimia tämä sun viestisi :)

      Poista

Kiitos sinulle kommentista!